Perjantai-ilta, työviikko on vihdoin ohi, ja kokoonnutaan perheen ja ystävien kanssa television ääreen katsomaan jännittävää jääkiekkopeliä. Herkut on katettu pöydälle, ja pitkän viikon jälkeen saa istua alas ja luovuttaa keskittymisen totaalisesti muualle. Peli kiihtyy, ja mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Lempi joukkueen voittoa voi toivoa, mutta emme voi tietää lopputuloksesta mitään sataprosenttisella varmuudella. Jännitys kasvaa, katsojat siirtyvät sohvan reunalle, sydän lyö kovaa tahtia, ja katseet ovat liimautuneet televisioon.
Miksi näin tapahtuu? Mistä johtuu, että tällaisen pelin, kuten myös jännittävän elokuvan tai tietokonepelin, seuraaminen johtaa tämän kaltaiseen tunteeseen? Tunteeseen, jossa on vain pakko katsoa vielä vähän kauemmin, jotta saa tietää lopputuloksen.
Tämä tunne on jännitys, jota moni voi jopa yrittää vältellä päivittäisessä arjessaan, sillä se voi joissain tilanteissa luoda epämukavia tunteita, kuten huolta, stressiä sekä epävarmuutta. Silti hakeudumme sen pariin vapaaehtoisesti muun muassa elokuvien, urheilun ja pelien kautta. Syy siihen on yksinkertainen: epävarma tunne lopputuloksesta aktivoi meissä vahvoja tunteita sekä pitää mielen poikkeuksellisen valppaana. Nämä voimakkaat tunteet ohjaavat meitä hakeutumaan aktiviteettien pariin, jotka herättävät jännitystä, ja juuri tämä yhdistelmä tekee kokemuksesta koukuttavan, niin kuin esimerkiksi tietokonepelien ja muun viihteen nauttiminen.
Jännityksen vetovoima
Aina jännitys ei tuo epämiellyttäviä tunteita. Sillä se voi olla todella miellyttävä tilanteissa, jotka ovat haluttuja ja joissa lopputulokseen liittyy tärkeää henkilökohtaista merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on lempijoukkueen ottelun lopputulos urheilussa, jossa toivot joukkueesi voittavan.
Jännityksen vetovoima syntyy siitä, että haluamme tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Eli simppelisti laitettuna välität niin paljon loppuratkaisusta, että sinun on vain pakko katsoa loppuun ja selvittää, mitä tapahtuu. Tästä syystä jännittävä tarina, ottelu tai peli voi varastaa huomion itseensä todella tehokkaasti.
Dopamiini
Jännityksen tunteen taustalla vaikuttaa dopamiini. Dopamiini on mielihyvähormoni, joka vaikuttaa meihin siten, että saamme piristystä sekä energiaa. Dopamiinin tarkoitus on ollut maksimoida ihmisten selviytymistä evoluution kannalta. Kun teemme jotain tärkeää selviytymisen vuoksi, dopamiini toimii palkkiona. Joten tänäkin päivänä se saa meidät innostumaan ja jatkamaan asian kanssa, joka tuntuu palkitsevalta.
Dopamiinissa on hyvät ja huonot puolensa, sillä se tukee rakkautta ja luovuuttamme, mutta se on myös taustalla erilaisten riippuvuuksien suhteen, sillä se saa meidät haluamaan aina vain lisää ja lisää. Se selittää myös sen, miksi esimerkiksi kun katsoo jännittävää elokuvasarjaa, saa voimakkaan tunteen siitä että on vain pakko katsoa seuraava jakso, koska nyt on niin jännittävä kohta, että ei millään voi lopettaa tähän. Sama ilmiö näkyy urheiluissa ja erilaisissa peleissä, joissa seuraavat hetket voi muuttaa kaiken.
Miksi epävarmuus johtaa voimakkaampaan jännitykseen?
Tutkimusten mukaan epävarmuus kasvattaa jännitystä, koska kun et tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, aivosi tekevät silloin tilanteesta oletuksia ja ennustuksia. Epävarmuus voi sisältää kysymyksiä kuten mitä nyt tapahtuu, miten se tulee tapahtumaan, koska? Ja tuleeko se edes tapahtumaan lainkaan? Tämä epävarmuus voi siis kasvattaa vahvaa tunnetta siitä, että pitää selvittää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Jännitys voi myös olla vielä vahvempaa, kun esimerkiksi viihteen katsojalla on tunne, ettei hän voi kontrolloida lopputulosta, kuten urheilufaneilla. Tunne vahvistuu, jos lopputuloksia on monta eri vaihtoehtoa ja jos ne ovat joko todella hyviä tai todella huonoja lopputuloksia. Intensiteetti vain kasvaa, jos lopputulosta pitää odotella kauan, sillä jännityksellä on silloin enemmän aikaa kasvaa ja voimistua. Epävarmuus on siis yksi monista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa jännityksen kasvamiseen, kun nautitaan viihteestä.
Lisä jännitys
Elokuvat, sarjat, pelit sekä urheilu käyttävät samankaltaista jännityksen rakennetta. Urheilussa erityisesti lisäjännitystä syntyy, sillä lopputulos voi vaihdella silmänräpäyksessä, tarinoissa tämä taas tarkoittaa cliffhangeria.
Monet etsivät tapoja kasvattaa jännitystä entisestään, ja nykyään urheilussa tykätään erityisesti veikata muun muassa siitä, kuka voittaa tai kuinka monta maalia pelin aikana tulee. Esimerkiksi koripallovedossa katsoja voi seurata peliä täysin erilailla, kun kyse ei ole vain pelistä, vaan myös henkilökohtaisesta odotuksesta, sekä lopputuloksesta. Jännitys lisääntyy, sillä sinulla on nyt tunteen lisäksi omaisuutta pelissä. Istut penkin reunalla toivoen, että tulee voitto, sillä voitto joukkueelle on voitto sinulle.
Miksi hakeudumme tunnetta kohtaan jatkuvasti uudestaan?
Jännityksen tunteen etsiminen viihteen kautta on monelle turvallinen tapa kokea vahvoja tunteita. Tilanne ei ole tässä vaarallinen, joten aivot saavat nauttia voimakkaasta jännityksestä ilman oikeaa uhkaa. Tämä selittää, miksi jännitystä luovat sisällöt ovat niin suosittuja.
